Suomennettu tekstistä: A jar and a jug
Vierailijan kirjoituksen on kirjoittanut joku odottava puoliso. Alla olevat näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä kuvasta Rejoice Marriage Ministries:n tai Steinkampien näkemyksiä.
Jonkin ajan kuluttua puro kuitenkin kuivui, koska koko maassa ei ollut satanut. Elialle tuli silloin tämä Herran sana: ”Lähde Sidonin alueen Sarpatiin ja asetu sinne. Minä olen käskenyt erästä leskivaimoa pitämään sinusta siellä huolta.” Elia lähti Sarpatiin. Tullessaan kaupungin portille hän näki leskivaimon keräämässä polttopuita. Elia huusi hänelle: ”Toisitko minulle vähän vettä, että saisin juoda.” Nainen lähti hakemaan vettä, ja Elia huusi hänelle vielä: ”Toisitko minulle myös palan leipää.” Mutta nainen vastasi: ”Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, minulla ei ole jäljellä kuin kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän ruokaöljyä pullossa. Kun saan kerätyksi vähän puita, menen kotiin ja teen jauhoista ja öljystä ruokaa itselleni ja pojalleni. Syömme sen ja sitten kuolemme.”
1 Kun 17:7-16
Ruukku ja pullo. Se oli kaikki, mitä naisella oli jäljellä. Tyhjät astiat, jotka sisälsivät vain juuri tarpeeksi viimeistä ateriaa varten… jos edes sitä. Ja tietenkin, juuri sitä Jumala häneltä pyytää. Jumala pyytää häntä antamaan kaikki viimeisensä, säälittävänsä, kaiken loppunsa, mistä ei ole enää mitään annettavaa. Kysyykö Jumala samaa sinulta tänään?
Kun avioliittoni alkoi hajota, minulla ei ollut enää mitään. Minulla ei ollut miestä. Minulla ei ollut lapsia. Minulla ei ollut työtä, koska olin juuri jättänyt sen aloittaakseni toivottavasti adoptioprosessin, koska emme olleet kyenneet saamaan lapsia 10 vuoteen. Siksi minulla ei ollut rahaa. Minulla oli kaunis talo, mutta kuten tuo ruukku ja pullo, se oli tyhjillään ilman perhettä täyttämässä sitä. Minulla ei ollut enää mitään annettavaa. Silloin Jumala ilmestyi ja pyysi kaikkea minulta. Näytin Hänelle tyhjää ruukkua ja pulloa ja kerroin, että se oli kaikki, mitä minulla oli jäljellä.
Elia sanoi hänelle: ”Älä pelkää! Mene kotiisi ja tee niin kuin sanoit. Tee kuitenkin ensin minulle pieni leipä ja tuo se tänne. Leivo vasta sitten itsellesi ja pojallesi. Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Ei tyhjene jauhoruukku eikä ehdy öljypullo, ennen kuin Herra antaa sateen maan päälle.” Leski meni ja teki niin kuin Elia oli sanonut, ja heillä kaikilla riitti syötävää pitkät ajat.
1 Kun 17:13-15
Sinä päivänä Jumala katsoi surullista ruukkuani ja pulloani, mutta en usko, että Hän näki, mitä minä näin. Näin mahdottoman. Katselin ympärilleni ja näin samaa kuivuutta, jonka leski varmasti näki, mutta Jumala näki jotain, mitä Hän voisi käyttää. Kun näytin Jumalalle pulloani ja ruukkuani, kuten leski, Jumala antoi minulle lupauksen. Leskelle Hän lupasi, että pullo ja ruukku eivät koskaan tyhjenisi. Minulle Hän lupasi, että Hän eheyttäisi avioliittoni miehen kanssa, joka ei enää halunnut minua. Myöhemmin Hän lupasi minulle lapsia kymmenen vuoden hedelmättömyyden jälkeen. Jos antaisin Hänelle kaiken, mitä minulla on, Hän lupasi täyttää kotini perheellä. Omasta näkökulmastani annoin Hänelle ei mitään, mutta Jumalan mielestä annoin Hänelle kaikkeni.
Niinpä Elialle sekä naiselle ja hänen perheelleen oli ruokaa joka päivä. Sillä jauhoruukku ei tyhjentynyt, eikä öljypullo ehtynyt, niin kuin Elia oli puhunut Herran sanaa.
Kuten leskelle, Jumala täytti lupauksensa minulle. Hänen jauhoruukkunsa ei koskaan tyhjentynyt, eikä hänen öljypullonsa koskaan ehtynyt. Jumala eheytti avioliittoni, ja Jumala siunasi meitä neljällä biologisella lapsella. Kuvittele, minun ei koskaan tarvinnut aloittaa adoptioprosessia. Jumalalla oli erilaisia suunnitelmia.
Hän näki sen, mitä minä en voinut nähdä. Hän muutti minun ei mitään kaikeksi. Nyt on kulunut lähes 13 vuotta siitä, kun Jumala täytti ruukkuni ja pulloni, eivätkä ne edelleenkään tyhjene! Kuitenkin toivon, että voisin sanoa, että kaikki sujui ongelmitta sen jälkeen, kun Jumala täytti pulloani ja ruukkuani, mutta, kuten leskelle, Hän ei ollut vielä lopettanut uskon rakentamista ja ihmeiden tekemistä.
Jonkin ajan kuluttua kävi niin, että talon emännän poika sairastui. Hänen tautinsa yltyi niin pahaksi, ettei hänessä lopulta ollut elonmerkkiä. Leski sanoi silloin Elialle: ”Pitikö sinun sekaantua minun elämääni, Jumalan mies! Pitikö sinun tulla tänne vetämään minun syntini esiin ja tappamaan poikani!” Elia sanoi: ”Anna poika minulle.” Hän otti pojan lesken sylistä, kantoi hänet huoneeseensa talon katolle ja laski hänet vuoteelleen. Hän rukoili Herraa sanoen: ”Herra, minun Jumalani! Tahdotko todella tuottaa onnettomuuden tälle leskelle, jonka luona asun, ja surmata hänen poikansa?” Hän ojentautui kolmesti pojan ylle ja rukoili: ”Herra, minun Jumalani! Anna hengen palata tähän poikaan!” Herra kuuli Elian pyynnön. Henki palasi poikaan, ja hän virkosi eloon. Elia nosti pojan vuoteelta ja vei hänet kattohuoneesta alas taloon. Hän antoi pojan tämän äidille ja sanoi: ”Katso, poikasi elää.” Nainen sanoi Elialle: ”Nyt minä tiedän, että sinä olet Jumalan mies. Se, mitä sinä puhut, on todella Herran sanaa.”
1 Kun 17:17-24
Vuonna 2018 kolmevuotias tyttäremme sai leukemia-diagnoosin. Kuten se leski taas, en voinut ymmärtää, miksi Jumala ottaisi lapseni, kun olin nähnyt, mitä mahdotonta Hän voisi tehdä. Itkin. Kyselin. Rukoilin… kuten Elia yläkerrassa. Ja kuten Elian kohdalla, Jumala kohtasi minut siinä sairaalahuoneessa. Jumala antoi minulle toisen lupauksen. Hän sanoi, ettei mikään satuttaisi tytärtämme, jos vain luottaisin siihen, että Hän pitää hänestä huolen. Se ei ollut helppoa. Oli niin vaikeaa nähdä, kuinka pieni tyttömme menetti hiuksensa. Vaikea matka piti sisällään lukuisia lääkäreitä, liian monia neuloja, leikkauksia ja sairaalassa oloja, mutta Jumala piti kiinni kädestämme joka ikisellä askelella.
Nyt tyttäremme on terve ja eloisa 10-vuotias tyttö, joka on kiireinen koulun, seurakunnan ja baletin kanssa. Häntä katsoessaan ei voisi arvata, mitä hän on käynyt läpi. Kukaan ei arvaisi sitä ihmettä, joka hän on… KAHDESTI! Ensin hänen syntymänsä, sitten hänen parantumisensa. Joten siitä minä kirjoitan.
Yritän kertoa muille, että jos vain annat Jumalalle tyhjän pullon ja ruukun, Hän voi tehdä uskomattomia asioita! Luota vaan Häneen… Hän ei koskaan anna sinun ehtyä!
Jennifer
Mississippi, USA