Gilbertin tarina – eräs tuhlaaja

23.11.2021

Gilbertin tarina – eräs tuhlaaja

Suomennettu hartaudesta: Gilbert’s story – a prodigal (Charlyne Cares Devotion 23.11.2021)

Tämän päivän kirjoitus on Bobilta, joka oli tuhlaaja, joka palasi takaisin kotiin. Menimme uudelleen naimisiin ja olimme naimisissa vielä 23 vuotta ennen kuin Herra otti hänet Taivaan kotiin. Bob kirjoitti 19 kirjaa tuhlaajan näkökulmasta noiden kahden vuosikymmenen aikana avioeromme ja uudelleen avioitumisemme jälkeen. –Charlyne

Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti… Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.
Room 5:6, 8

Vaimoni painottaa aina sen tärkeyttä, että sinä, tuhlaajapuolisosi ja koko perheesi saisitte henkilökohtaisen suhteen Jeesukseen Kristukseen. Kiitospäivä lähestyy ja haluan jakaa erään tapahtuman ajalta ennen avioeroamme, tapahtuman, joka on tullut mieleeni monta kertaa.

1980-luvun alussa perheemme kävi isossa seurakunnassa Fort Lauderdalessa. Vaikka kotimme oli joskus taistelutanner, kolme kertaa viikossa pistimme maskit ylle (mistä Charlyne on kertonut aiemmin) ja menimme kirkkoon onnellisena kristittynä perheenä.

Joka vuosi lauantaina ennen kiitospäivää tuo seurakunta valmisti ja tarjoili kiitospäivän aterian 5000:lle ihmiselle. Siinä oli melkoinen homma. Jokainen ateria tarjoiltiin henkilökohtaisesti ja 5000 ihmistä istui pöydissä kirkon parkkipaikalla. Monet kirkon jäsenistä, minä mukaanlukien, otimme vapaata töistä useammaksi päiväksi ja autoimme tekemään valmisteluita 5000:lle päivällisvieraalle.

Minun tehtäväni oli varmistaa, että pöydät olivat suorassa. Minulle oli annettu valmiiksi leikattu keppi ja vietin tunti toisensa jälkeen varmistaen, että tuo keppi, eikä yhtään enempää, mahtui pöytien väliin.

Perjantaina sadat meistä ohjeistettiin olemaan alttarityöntekijöinä. Voisimme puhua kahden kesken niille ihmisille, joiden odotettiin ottavan sanoma vastaan, sen jälkeen kun eräs tunnettu evankelista pitäisi lyhyen saarnan. Meidän piti valita seisoa jonkun kanssa, joka oli samaa sukupuolta, suunnilleen samanikäinen ja joku, johon voisimme samaistua.

Kun tuhannet kiitospäivän ateriat oli jaettu lauantaina, evankelista kertoi yksinkertaisen pelastussuunnitelman, jonka jälkeen hän “heitti verkon” ja kutsui ihmisiä tekemään julkisen päätöksen seurata Kristusta. Huomasin seisovani erään miehen takana, jonka nimen sain pian tietää olevan Gilbert. Hän oli noin puolet minun kokoiseni kaveri ja kertoi myöhemmin olevansa Meksikosta. Osoite, jonka tämä koditon mies antoi, huomattiin myöhemmin olemattomaksi. Hän kantoi mukanaan pientä retkeilypatjaa, johon hän oli käärinyt mukaansa kaiken omistamansa.

https://i1.wp.com/gallery.mailchimp.com/48ada129a6833c34125669946/images/a437bbce-eb96-471b-a41a-127e04589a61.png?w=429&ssl=1
(Kuva Rejoice Marriage Ministries)

Sinä lauantaina uusi ystäväni Gilbert pyysi Jeesusta antamaan anteeksi hänen syntinsä ja olemaan elämänsä Pelastaja ja Herra. Myöhemmin iltapäivällä Gilbert oli yksi niistä sadoista, jonka yksi kirkon pastoreista kastoi vedessä. Tuolla katoavaisella ihmisellä, joka ei omistanut mitään, oli nyt paikka taivaassa odottamassa häntä.

Kolme päivää myöhemmin olin töissäni silmäpankissa. Saimme puhelinsoiton läänin oikeuslääkäriltä, joka oli määrännyt (Floridan lain salliessa) sarveiskalvon poiston tuntemattomalta kuolleelta henkilöltä siirrettä varten.

Kun saavuin oikeuslääkärin toimistoon, virkailija kertoi minulle että kohde oli ollut nukkumassa roskalavalla, joka oli tyhjennetty. Mies oli murskaantunut, kun rekkakuski oli puristanut roskalastin kasaan. Kun lakana vedettiin pois edessäni olevan ruumiin päältä, se oli Gilbert; mies, joka oli johdatettu Herralle vain kolme päivää aikaisemmin!!

Saatat tietää, että käytän huutomerkkejä säästeliäästi kirjoituksissani. Minusta tuntuu, että meidän kristittyjen ei pitäisi olla hämmästyneitä mistään, mitä Jumala tekee. Tässä tapauksessa “!” voi ilmaista järkytystäni tuona tiistai-iltapäivänä. Itse asiassa pitää vielä palata takaisin ja lisätä toinen “!” edelliseen kappaleeseen. Mikään ei voi kuvata sitä tunnetta, kun näkee sielun pelastuneen Kristukselle, koska paikallinen seurakunta teki kovan työn ja suunnittelun, ja sitten seison saman ruhjoutuneen ruumiin vierellä tietäen, että se henkilö on kutsuttu ikuiseen elämään; elämään siinä kartanossa, jonka Jumala on hänelle luvannut.

Gilbertin Meksikossa asuvat sukulaiset hakivat myöhemmin hänen ruumiinsa. Tuo pieni mies oli ollut jonkun tuhlaajapuoliso. Sain tietää myöhemmin, että hänellä oli kaksi pientä lasta. Olen miettinyt monet kerrat, olikohan joku rukoillut häntä tulemaan Kristuksen luokse. Olen myös miettinyt uudestaan ja uudestaan, olisiko Gilbert lopulta palannut perheensä luokse. Kun pääsen taivaaseen, Gilbert on yksi niistä henkilöistä, jonka haluan tavata.

Jumala antoi minun tavata ja ohjeistaa Gilbertiä ja sitten nähdä hänen kuolleen ruumiinsa vain 72 tuntia myöhemmin, koska sillä oli tarkoitus. Jumala oli antamassa minulle sydämen tuhlaajia varten ja antoi minun nähdä, että he voivat tulla Hänen luokseen olosuhteista huolimatta.

Jos itse rukoilet tuhlaajan pelastuksen puolesta, siinä sinulla on “Gilbert”. Monet nykyajan gilberteistä eivät nuku roskiksissa, eivätkä he kanna kaikkea omistamaansa mukanaan kadulla. Sisältäpäin kaikki gilbertit, niin miehet kuin naistekin, ovat kuitenkin samanlaisia. Heidän sisällään on Jumalan muotoinen tyhjiö, jonka pitää tulla täytetyksi. Moottoripyörät, raha, maalliset asiat tai uusi romanssi eivät ikinä täytä tuota aukkoa. Vain Jeesus voi tuoda sen rauhan, mitä he etsivät. Se, että tuhlaajasi tulee kotiin sinun luoksesi, on seurausta siitä, että hän on tullut kotiin Kristuksen luokse.

Saanko kysyä sinulta ratkaisevan kysymyksen? Rukoiletko yhtä paljon puolisosi iankaikkisen kohtalon puolesta kuin rukoilet sen puolesta, että hän kävelisi sisään ovestasi? Kun löysin Gilbertin kylmältä, teräksiseltä ruumishuoneen pöydältä, voin vakuuttaa sinulle, että ensimmäiseksi ajattelin hänen ikuista elämäänsä – en hänen avioliittoaan.

Odottavana puolisona sinun tulee rukoilla, että jos puolisosi ei tunne Jeesusta henkilökohtaisesti, niin hän antaisi elämänsä Hänelle. On aika itsekästä rukoilla “Herra, lähetä puolisoni kotiin nyt, aamen.” Avioliittosi voi kestää 40, 50 tai jopa 60 vuotta, mutta sen jälkeen sinulla on ikuisuus aikaa elää taivaassa, jos olet vastaanottanut Kristuksen. Mutta missä puolisosi on silloin? Onko tuomiopäivänä tärkein asia eheytynyt avioliitto vai eheytynyt sielu?

Sinun pitää myös rukoilla, että aivan niin kuin Fort Lauderdalen seurakunta lähti jakamaan Jeesuksen Kristuksen ilosanomaa tuolle yhteisölle, niin samalla tavalla Jumalalla olisi joku avosydäminen ihminen oikeassa paikassa oikeaan aikaan lähestymässä sinun tuhlaajapuolisoasi. Jeesus voi pelastaa niin rikkaan kuin kerjäläisenkin.

Elämä on hauras. Jumala voi kutsua kenet tahansa meistä pois tästä maailmasta ennen seuraavaa henkäystämme. Monet tuhlaajat flirttailevat elämäntyylillään kuoleman kanssa. Meidän täytyy rukoilla, että he löytävät Kristuksen ennen kuin on liian myöhäistä.

Tällä viikolla voisimme olla vähemmän itsekeskeisiä, etteivät rukouksemme olisi vain “Herra, tuo tuhlaajani kotiin luokseni”, vaan myös “Herra, tuo tuhlaajani kotiin Sinun ja minun luokse”. Se, missä sinä (ja tuhlaajasi) vietätte ikuisuuden, on vielä ratkaisematta.

Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden!
Room 7:21-25

Koska Hän elää,
Bob Steinkamp
Rejoice Marriage Ministries

Katso uuusimmat julkaisut TÄÄLTÄ.

Lue lisää Bobin kirjoituksia TÄÄLTÄ